Omia ja muiden suruja
Isäni kuoli tammikuun puolivälissä. Hänellä oli jo ikää ja runsaasti erilaisia sairauksia, mutta yllätyksenä se silti tuli – päivänä jolloin kukaan ei osannut odottaa. Lyhyessä ajassa kävi selväksi, ettei mistään etukäteen vuosien varrella järkeilemällä tehdystä luopumistyöstä ollut mitään hyötyä. Suru lävisti sydämen kuin tikari, kaatoi seinät...












